huoh, ompa ollut tauko bloginpäivitykseen :<

Ollaan me kuitenkin jotain tehty, vaikkei blogista ole voinut sitä huomata. Osasyy päivitystaukoon on tietokone joka sanoi pariksipäiväksi käyttösopimuksensa irti. Ei tämä vieläkään kunnolla toimi, jokin vika akussa tai akkujohdossa kun vähän väliä näyttö menee melkein pimeäksi ja väittää ettei konetta ole kytketty virtalähteeseen  Ja tietenkin, uusi akku+akkujohto joka tähän koneeseen sopisi pitäisi tilata jostain kaukaa.. Tuntuu oudolta, koska itsellä oli jotenkin sellainen mielikuva että niitä saisi ihan vaan jostain perus elektroniikkakaupoista (gigantti yms.) ostaa, mutta eih. Ja bloginpäivitystä ei yhtään helpota sekään että toinenkin tietokoneemme sitten hajosi lopullisesti, koitan olla miettimättä sitä valtavaa määrää kuvia mitkä sinne jäivät D: Mutta näillä mennään nyt ainakin niin kauan kunnes tämä kone saadaan kuntoon ja ehkä toivottavasti (vinkkivinkki äiti, jonka tiedän lukevan tätä.)jossain vaiheessa ostetaan toinen sen hajonneen tilalle.

Sitten takaisin asiaan. Ollaan me treenattukin!
Aloitetaan aikajärjestyksessä, eli minitottiksista ja hausta. Keskiviikkona aloitettii 18.30 kentällä tottiksilla, Kitka pääsi tutustumaan muuhunkin treeniporukkaan joita ei ollut vielä nähnyt. Ei me noissa treeneissä hirveästi varsinaisesti tottisteltu, lähinnä vaan opetellaan sitä että kentällä on muitakin koiria joista ei tarvitse välittää. Hyvinhän tuo toimii, makupaloja vaan niin ei mikään muu kiinnosta, ahneporsas kun tuo on . Kontakti on tosin yksi asia mitä pitää treenata paljon että se alkaa onnistumaan, tuo nimittäin tuijottaa vähän liiankin helposti esim. kättä kuin silmiin. Kyllä se sieltä alkaa jo sujua, ruokakupilla ottaa jo hyvin kontakin kun tietää että vain niin pääsee syömään. Tutustuttiin myös taas vähän ketteryys esteisiin, keinun tuo tulee tosi hienosti eikä mitenkään reagoi vaikka lauta tömähtääkin maahan. Epämiellyttävä materiaali on tosi kiva juttu, se rätisee ja sitten siinä on selaisia hienoja 'nauhoja', joita on tosi kiva yrittää syödä. 
Ei muuten ihan jokakoiran luokse tuo enää mene haukkuen ja häntä pystyssä! Oppinut jotenkin itsestään ymmärtämään että ehkä 5x isommille ei sittenkään kannata isotella hirveästi, vaikka iso ego onkin. Eihän tuo ketään/mitään edelleenkään pelkää, mutta tosiaan on ihan nätisti jo useimpien koirien kohdalla. Hyvin huomaa tuon mm. lapinporokoira Hapin ja appenzellinpaimenkoira Ässän kanssa, en tiedä johtuuko pelkästään siitä että molemmat ovat uroksia, vai alkaako tuo jo oikeasti tajuta sen että ei ole ihan niin iso kuin vastapuoli. Viivi-raukka kokee vielä syrjintää tässä asiassa, mahtaakohan Viivin uskotavuus Kitkan silmissä piilotella jossain collienturkin alla tms?? 

Kentältä siirryttiin hakumetsään. Kitka pääsi siis elämänsä ensimmäisiin hakutreeneihin! Harmittaa kun ei ollut kameraa mukana :(
Kitkalle otettiin 3 peräänlähtöä, ensimmäisenä maalihenkilönä oli Anne. Vähän oli Kitka väsynyt ja ihmeissään ja heti kun lähetin sen Annen perään niin se pysähtyi metrin päähän katsomaan että mikä juttu tää nyt oikeen on. Otin K:n kiinni ja näytin sille Annea joka juoksi vähän kauemmas ja päästin Kitkan perään. Nyt meni häntäheiluen Annelle asti ja mielellään olisi siellä pysynyt, niin kauan kuin vaan ruokaa olisi riittänyt.. Anne toi K:n takaisin minulle, hyvin pysyi siinäkin mukana, ahne kun on. Seuraavana maalihenkilönä oli Mika. Lähti heti Mikan perään, mutta vähän kuitenkin alkoi jänskättämään (yllätti tällä minut täysin) mutta kuitenkin meni Mikan luokse ja loppujenlopuksi Mika olikin tositositosi kiva, koska olihan sillä ruokaa siellä.
Viimeisenä maalihenkilönä oli Hannamari, ja nyt selvästi K:lle homma oli jo vähän selkeämpi. Hienosti lähti täyttävauhtia perään ja oli taas niin kivaa kun sai ruokaa :D Lopuksi Kitka pääsi vielä keskilinjalla tekemään makkararingin, ja kun kaikilla oli ruokaa niin oli älyttömän vaikea päättää kenen luokse menee ja kenen tykönä pysyy ja kuka se olikaan kuka huusi. Ihan viimeiseksi ennen kuin laitoin Kitkan autoon niin otettiin kantamistreeni. Vuoronperään jokainen kantoi Kitkaa, joka ei ollut hommasta moksiskaan. Tuo tykkää olla sylissä ja kun sen ottaa syliin niin rauhottuu heti. Eli tässä ei ainakaan pitäisi tulla mitään ongelmaa kunhan muistaa vahvistaa tätä :)

Treenien jälkeen Kitka oliki aika väsynyt, ja ihan syystäkin. Ei mikään yllätys että tuo kaikki väsyttää pennun :) Mutta kivaa Kitkalla oli.

Perjataina olikin sitten jälkitreenit Ristinkylän metsässä. Aluksi tehtiin kaikille jäljet, itse tein Viivin jäljen. Äiti teki Kitkalle jäljet ja Anne Sirulle. Mika ja Miia tekivät sitten toistensa koirille. Kitkan jäljet ajettiin ihan ensimmäiseksi, koska niiden ei tarvinnut antaa vanheta paljoakaan.

jälki nro. 8
pituus: 10m
maasto: metsä, lähes täysin sammalikkoa
vanhenemisaika: n.10min
muuta: -

Alku oli vaikeaa. Todella vaikeaa, ei meinannut millään ymmärtää ja kokoajan kääntyi katsomaan minua ja istumaan. Vähän alkoi epätoivo iskeä kun en itsekkään nähnyt missään sitä ruokaa, vaikka oli joka askeleella.  Kuitenkin sinnikkäästi näytin uudelleen että jälki, ja jossain vaiheessa se sitten lähti menemään kuitenkin ja sitten kun lähti niin meni hienosti! kyllä se sellaset 7m sitten ihan hienosti jäljesti, ne ekat kolmemetriä oli vaan aika ylitsepääsemättömät :D


jälki nro. 9
pituus: 10m
maasto: metsä, sammalikkoa vähän risuja
vanhenemisaika: n.10min
muuta: -

Tämä lähti menemään paremmin kuin ensimmäinen. Mutta vastaan tuli taas vaikea kohta, jossa oli pari risua ja tuo ei vielä oikeen ymmärtänyt että niiden yli kuuluu mennä. Niiden yli kun päästiin niin olikin enää metri jälkeä jäljellä ja sitten palkka. 

Yleisesti mitä voisin noista molemmista sanoa, niin että jäljenteko tekniikka ei toiminut meillä. Nimittäin Mikan neuvosta äiti teki jäljet niin, että 'potkaisi' kengän kärjellä ja siihen palkka. No tämä oli oikeastaan tosi huono idea siinämielessä että palkat upposivat sammalikkoon niin että niitä oli tosi vaikea löytää. Ja tämä tuotti sitten vaikeuksia. Eli nyt tästedes huolehdin ettei meille tehdä jälkiä niin, vaikka olisi muka helpompi tapa tehdä jälki, kuin se että jokaiselle tavalliselle askeleelle laitetaan palkka. Ja nyt on muuten viereisen pellon heinät ajettu! Tosin niitä ei ole kerätty pois, mutta sen verran mitä itse katselin niin siihen voi tehdä jäljen. Ja tienvarresta on myös yhden toisen pellon heinät ajettu ja kerätty pois, niin sinne saadaan ainakin tehtyä paljon jälkiä :)

Ainiin Sirunkin jälki!
Sirun jälki oli n.200m pitkä ja aika suora. Jälki kulki siis metsän läpi ja päässä oli maalimies (Anne). Jäljen varrella oli tullut vastaan oja, josta Anne ei ollut voinut mennä suoraan yli, vaan piti hieman kiertää ennenkuin oli ylittänyt sen. Jäljellä oli myös esineitä, joita Sirulla ei ole ollut ennen montaakaan kertaa. Esineillä oli myös aina palkka purkissa. Äiti halusi ohjata Sirua jäljellä, koska ei ollut treeneihin ottanut Ricoa. Siru otti jäljen tien varresta hyvin ja lähti jäljestämään hyvin. Esineetkin otti itsestään? ja toi äidille ja sai palkan. Ojan varrella olisi jatkanut suoraan yli, ja jatkoikin jonkun matkaan mutta sitten korjasi? tai äiti korjasi? ja sai oikeasta jäljestä taas kiinni. Ojan ylitys meni ihan hyvin sitten. Lopuksi ilmaisi vielä jäljen päästä Annen hienosti rullalla :) Eli siis ihan kohtalaisen hyvin meni Sirunkin jälki ja ei Siru paljoa mitään välittänyt vaikka äiti ohjasi ja itse kuljin vain perässä. Siru tarvitsee vaan ehkä hieman enemmän tarkkuutta jäljellä, mutta täytyy sillekkin tehdä pari jälkeä pellolle niin katsotaan miten menee sitten :)

Kitkalle tuli taas tiistaina viikko lisää ikää, ja arvatkaa unohdinko ottaa ne kasvukuvat ja tiedot. Punnitsin tuon ja vaaka näytti jotain ~8kg paikkeilla. Täytyy koittaa vaikka tänään vielä mittailla ja ottaa kuvia.

Tulipas tylsä merkintä kun ei ole kuvaa :( Asia täytyy korjata, jos vaikka tosiaan tänään kävis vähän räpsimässä ulkona :-)       

13vko ~7kg/34cm
12vko ~7kg/33cm

Eli Kitka on kasvanut korkeutta sentin! Vaikka kyllä näyttää että tuo alkaa kasvaa jalkoja, ja paljon :D kohta siitä tulee kunnon koipeliini. Painosta en osaa sanoa varmaksi, reilu seitsemän se kuitenkin on, mutta tämän hetkiseen vaakaan en hirveästi luottaisi..

Jäljestettykkin ollaan, tosin vain 1 jälki.

jälki nro.7
pituus: 10m
maasto: metsä (sammalikko)
vanhenemisaika: alle 5min
muuta: päässä oma ruoka
            eteni hyvin

Tämä meni hyvin! Muurahaisten katoaminen on selvästi vaikuttanut positiivisesti meidän jäljestämiseen, täytyy jatkossakin tehdä kaikki jäljet metsään tms. missä ei ole murkkuja. Kyllä siitä vielä jälkikoira tulee :)

Kynsiä on leikkailtu, hyvin on antanut kaikki kynnet leikata. Oli tosin väsynyt, mutta en aio nyt vähään aikaan edes yrittää leikata niitä kun tuo on ihan virkeä :D Uskon että paikallaan pysymisessä voi tulla pieniä vaikeuksia. Harjattukkin Kitkaa on, ei välitä mitään, ei yhtään mitään, lähinnä tykkää vaan.

Tuhoja ei ole ainakaan tähän mennessä tullut lisää, mitä nyt levitellyt muutamat laatikot huoneestani. Vielä ei olla aitausta rakennettu, mutta katsoo nyt jos tuo keksii joku yö taas remontoida jotain niin sitten täytyy harkita aita-asiaa uusiksi! :D

Viime yön aikana tuo oli sitten keksinyt muotoilla korituolin jalkaa vähän uuteen muotoon...  Ja minäkun ehdin jo toivoa ettei tuo edes mitään tuhoja tekisi, ei olisi pitänyt näin kuvitella  Tykkää nukkua tuolin takana ja nyt oli sitten tykännyt vähän pureksia tuoliakin. Kyllähän tuo on hampaitaan jo lähes jokaiseen kalusteeseen kokeillut, mutta aina kielletty eikä ole tuhoa saanut aikaiseksi. Täytyy ehkä sittenkin rakentaa aitaus huoneeseen, ja Kitka saa olla siinä sitten yöt ja ne ajat kun on yksin jos tämä linja jatkuu. Onneksi ei kuitenkaan suurempaa tuhoa tullut, koitetaan olla edes vähän positiivisia...  Mahtaisiko tällainen huonekalujen pureksiminen olla peritty Ruska-äipältä? ;)

Tänään myös jäljestettiin! Ja olin tosi tyytyväinen Kitkaan!

jälki nro. 6
pituus: 10m
maasto: heinäinen sammalikko (metsä)
vanhenemisaika: reilut 10min
muuta: päässä oma ruoka
            ei muurahaisia :)

Hienosti meni!! Keskittyi hommaan hyvin ja eteni sen verran hyvin että selvästi alkaa jo vähän valottumaan tämä homma. Ei tarvinnut kertaakaan ohjata takaisin tai antaa uutta käskyä ja käsimerkkiä. Ei kääntynyt sivuttain kertaakaan, vaan tasaisesti eteni. Ruokaa oli vieläkin joka askeleella, tosin ei kaikkia syönyt, meni ohi. Lopussa oma ruoka ja sen sai menemällä käskystä maahan. Paljon mukavemmin menee kun ei ole muurahaisia jokapaikassa, täytyy katsoa ettei enää tehdä jälkeä ollenkaan sellaiseen paikkaan missä niitä on. Pellolle mennään heti kuin vaan mahdollista, tällähetkellä ei oikein kannata; heinä on tosi pitkää (itseä varmaan melkeen vatsaan asti). Huomenna pyritään tekemään 2 jälkeä, ainakin 1.

Keskiviikkona pitäisi taas olla tottistreenit, sinne mennään taas katselemaan ja vähän treenaamaan sitten :)

Vielä täytyy laittaa loppuun "yhteiskuva" Sirusta ja Kitkasta


...Sirun ilmeestä näkyy aika hyvin kuinka innoissaan se on uudesta kaveristaan 

muoks.
täytyy vähän korjailla noita mittauksia ja painoja, eli punnitsin tuon uusiksi muutama päivä sitten ja tulos onkin:

12vko ~7kg/33cm

Tänään pysyttiin tavoitteessa, eli tehtiin 2 jälkeä!

jälki nro. 4
pituus: 10m
maasto: nurmikko
vanhenemisaika: alle 5min
muuta: päässä oma ruoka
            muurahaisia...

Nyt pitää todellakin vaihtaa jäljelle ruoka sellaiseksi mihin muurahaiset eivät mene.. Selvästi haittasivat todella paljon.

jälki nro. 5
pituus: 10m
maasto: sammalikko
vanhenemisaika: alle 5min
muuta: ei muurahaisia!! jes.
           päässä oma ruoka

Tämä meni hienosti! En tiedä oliko syy sitten siinä, että tosiaan ei ollut muurahaisen muurahaista meidän jäljellä. Täytyy alkaa tehdä tällaisiin paikkoihin jälkiä! Keskittyi hienosti ja eteni hyvin. Ruokaa oli joka askeleella. Olin tosi tyytyväinen tähän, ja hyvä että tein vimpan jäljen sammalikkoon, enkä muurahaistäytteiselle nurtsille.

Ainoa mikä mietityttää niin on se että kesken jäljen tuo kääntyy sivuttain, ja jatkaa kyllä jäljestämistä, mutta kävelee sitten kuin rapu.. Korjaamalla toimii hetkeksi mutta sitten taas kääntyy, ei missään tietyssä kohtaa/vaiheessa, vaan ihan yhtäkkiä. Mitä tälle voi tehdä? Vain korjata ja kehua kun menee oikein?Vai pitääkö hirveästi edes murehtia, odottaa vaan että menee ohi kun tuo alkaa tajuamaan hommasta vähän enempi? Jäljet on tehty myötätuuleen, joten ei silläkään pitäisi olla vaikutusta.

Tänään Kitka oli ensimmäisen kerran ihan yksin kotona, sinä aikana kun kävin shoppailemassa itselleni uudet uikkarit ja pennulle 2 narupalloa. Hyvin oli mennyt, tai ainakin siltä vaikutti. Ei tuhoja- ei revittyjä sanomalehtiä -eikä pihalle kuulunut mitään ulinaa yms. kun tulin kotiin. Kaikki oli aikalailla samalla tavalla kuin lähtiessäni. Hyvä juttu.

Ollaan myös tänään ja eilen leikitty tosi paljon. Lähinnä narupallolla tai patukalla. Aluksihan tuo ei ollut innostunut hirveästi tuomaan mitään tai lähtemään esim. pallon perään kun sen heitti. Eilen tuli poikkeus! Kitkalla oli paljon energiaa kun koko iltana ei oltu mitään erikoista tehty (selvästi huomaa että tuo tarvitsee paljon tekemistä päivässä!) joten mentiin riehumaan pihalle. Otin pihalta kepin ja aloin leikkiä pennun kanssa. Annoin Kitkan voittaa ja se lähti juoksemaan toiseen suuntaan -kunnes sitten kääntyikin minua kohti ja tuli tarjoamaan keppiä! Ei ollut ennen tällaista vielä tehnyt. Kehuin vähän ja jatkoin leikkimistä, ja tämä toistui! Kokeilin heittää keppiä vähän matkan päähän ja pentuhan lähti sen perään ja tuli kepin kanssa luokseni! Kehuin hyvin :) Näin ollaan nyt leikitty että ensin revitään narupalloa, ja sitten kun K irrottaa niin härnään vähän ja heitän narupallon vähänmatkan päähän ja Kitka hakee sen ja tulee luokseni -> jatketaan repimistä. Ja hienosti menee istumaan tai maahan kesken leikin kun pallo on minulla, ja taas jatketaan repimistä.

Tykkää tosipaljon muutenkin repimisleikeistä! Varmaan nyt kotiutunut kunnolla kun alkaa leikkiäkkin hienosti.

Käytiin pihalla vähän fotoilemassa, pennun kuvaaminen on haastavampaa kuin luulisi..
(tai oikeastaan tämä olisi hyvä tekosyy hankkia kameraan paremmat putket, ja uusi runkokin olisi ihan hyödyksi... :D ja salama jnejnejne. Ketään halukas sponsoroimaan tällaista?! )


suosikkiräpsy (:

uusi pallo

ai mitenniin isot korvat?

Siellä on KESÄ. Kunnon helle, lähemmäs kolmeakymmentä astetta varmaan ihan kevyesti. Tosin, jos istut päivällä telttakojussa myymässä mansikoita, niin asteita oli paljon enemmän kuin kolmekymmentä... Olen tullut siihen tulokseen nyt näiden (ruhtinaallisten) kolmen työpäiväni ajan, että olisi huomattavasti kivempi olla kotona pennun kanssa kun töissä, vaikkei tuo mikään harmittava homma olekkaan..

Suunnitelmissani oli punnita ja mitata pennun säkää kasvun mittaan tasaisin väliajoin. Kuvakin piti ottaa, mutta oli tosi vaikeata saada tuota seisomaan paikallaan ja ottaa itse sivusta kuva! Ei onnistunut ei. Täytyy toivoa että saan seuraavalla kerralla jonkun avustamaan tässä hommassa ;) Kuitenkin epäviralliset punnitukset ja mittaukset (säkä) tehtiin:
12vko ~6kg/33cm

Paino ei ole tarkka arvio, koska vaakakaan ei olle niin luotettavan tarkka ;) Kuitenkin reilut 6kg pentu painoi. Tarkoitus onkin tästä lähin pistää noita ylös, jotta voidaan seurata kasvua.

Tänään tehtiin jälkikin!

jälki nro. 3
pituus: 10m
maasto: lyhyt nurmikko
vanhenemisaika: alle 5min
muuta: ruokaa joka askeleella (lyhyet)
            liikaa muurahaisia
            päässä oma ruoka kipossa

Nyt oltiin jo taas vähän enemmän perillä hommasta, vaikka mielessä kävi että tuleekohan mitään kun ollut parinpäivän väli edellisiin. Eteni paremmin kuin kahdella entisellä, osaksi johtui varmasti että ruokaa oli tiiviimmin. Voi olla että parempi vire vaikutti myös asiaan, oli hieman virkeämpi kuin edellisillä. Muurahaisia oli PALJON, miten niistä oikeen pääsee? missä niitä EI ole?Vinkkejä epätoivoiselle! Selvästi haittasi kun ruuat olivat muurahaisissa ja niitä oli myös tassuissa. Mutta jos niitä ei lasketa, niin meillä meni ihan hyvin! Tarvitaan vaan toistoa, täytyisi ihan tosi tehdä 2-3 päivässä noita. Pitääköhän tallata aamulla jälki ennen töihin lähtöä? ja sitten kun tulen takaisin niin toinen. Ja jos näyttää että pentu jaksaa niin kolmas. Vai onko tämä liikaa?

 

...ja tattatadaa! meillä on nyt nimi! Ja jos joku huomaa minun yrittävän vaihtaa sitä tai alkaa epäillä että olen muuttamassa mieltäni, estäkää. Sillä menolla ei saada pennulla nimeä koskaan..
No kuitenkin.

Kitka

Se on nyt Kitka. Kitka se on. Täytyy alkaa totutella.
Siru ja Kitka.

 

Tänään tavattiin uusi tuttavuus: Viivi collie. Viivi on äitini toisen koiran Ricon sisko ja Heron pentu. Viivi asuu naapurissamme ja kuuluu omistajansa Annen kanssa treeniporukkaamme.

Nuoska oli omaan tapaansa hyvin reipas ja rohkea, ehkä vähän liiankin rohkea.. Vähän liian rajusti repi Viivin karvoja ja komensi haukkumalla. Onneksi lopulta Viivi vihdoin tajusi ärähtää pojalle, vaikka tämä ei kauaa vaikuttanut.. Pieni räyhänhenki tuosta leikin välissä kehkeytyi. Täytyy varmaan tutustuttaa poikaa koiriin jotka osaavat tarpeen tullen ärähtää kun pentu käy liiaksi hermoille. Kyllä noista Viivin kanssa varmasti kaverit tulee, sen verran kumminkin leikkivät keskenään. Kunhan Nuoska oppii joskus tietämään asemansa... :D

Täytyy heti myöntää, että vaikka suunnitelmissa oli tehdä 2 jälkeä tänään, niin tehtiin vaan yksi. Olisi kyllä pitänyt tehdä illalla se toinenkin, koska Nuoska olisi voinut tajuta siitä jo vähän enemmän. Oli siis alussa taas hommat aika hakusessa ja on se vaan niin kumma kun löytyy ruokaa maasta. Kuitenkin loppuakohden parani huomattavasti, pentua alkoi edetä itse hyvään tahtiin. Tiedä sitten oliko syynä ruokaa lyhyemmillä välimatkoilla vai se että tuo alkoi vähän jo ymmärtää ideaa. Toivotaan että kyse oli jälkimmäisestä :)

Ollaan otettu tänään myös jonkun verran istumista ja maahanmenoa. Istuminen menee hienosti, taitaa olla tätä jo jonkun verran harjoiteltu Katjan tai Sarin luona ?:) Maahanmenokin alkaa sujua, ja pentu menee aina vaan useammin jo seisomasta maahan kuin pelkästään istumasta. Istumisesta pitää vielä lisätä eilinen juttu, olin Sirun ja Nuoskan kanssa kentällä, Nuoska juoksi innoissaan ympäriinsä ja Siru oli vieressäni. Käskin Sirua istumaan, ja samaan aikaan kesken satalasissa -vauhdin Nuoska pysähtyy siltä sekunnilta istumaan. Hyvät kehut sai :) Tosi nopea oppimaan tuo kyllä on.

Huominen vähän jännittää, kun itse menen kymmeneksi töihin ja pentu jää tänne. Eihän se yksin täällä ole, mutta silti jotenkin olisin tykännyt enemmän että olisin voinut aloittaa vasta ensiviikolla työt. En vielä tarkkaan tiedä kuinka kauan siellä menee, mutta en uskoisi että vielä tällaisena ajankohtana kovin kauaa. Saa nähdä. Pentu saa kuitenkin aamulla ruuan ennenkuin lähden, ja isä saa antaa sitten pennulle päivällä toisen ruuan.

Huomenna tulee pennulle täyteen 12viikkoa! Jospa juhlistaisi sitä vaikka antamalla pennulle nimen ;) Varsinainen päätös on aika varmaksi jo tehty, mutta julkistetaan nimi vasta huomenna synttäreiden kunniaksi.

Nuoska kotiutui tosi hienosti, ei mitään ongelmaa ollut :) Reipas pikkumies.

Heti aamulla Nuoska pääsi tutustumaan kummityttööni,  1v 2kk Miljaan. Milja ei paljoa pennusta kiinnostunut, nähnyt koiria jo niin paljon. Nuoskakin suhtautui Miljaan aika hyvin, välillä piti käydä vaan moikkaamassa. Käytiin tottiskentällä vähän leikkimässä ja tutustumassa peko kettis esteisiin. Nuoska meni hienosti putken läpi, suoritti keinun ja kävi ihmettelemässä epämiellyttävää materiaalia. Ei paljon haitannut vaikka peltilevyt kolisivat, pentu meni reippaasti ja istui keskelle estettä :D

Hihnalenkillä käytiin tutustumassa naapurin Anneen ja yritettiin käydä katsomassa lampaitakin, mutta eivät olleet aitauksessa. Ensimmäiset uintiyrityksetkin rannassa suoritettiin, tosin vain etutassujen osalta :) kahlaaminen oli Nuoskan mielestä kivaa.
Takaisin kävellessämme alkoi yllättäen ukkostaa, pentu reagoi ensimmäiseen jyrinään katsomalla taivasta, seuraaviin ei enää jaksanut reagoida kuin korvaansa kääntäen. Hyvä näin !

Nuoska on päässyt myös mopoautoilemaankin! Jätkä pääsi kanssani kaverini mopoautolla pienen kaupan ja grillin pihalle ihmettelemään ihmisiä. Sosialistaminen siis on aloitettu ;) Paljon olikin karavaanareja ja mökkiläisiä liikkeellä ja Nuoska sai paljon rapsutuksia. Kaikkien mielestä pentu oli hyvin suloinen ja ihana, ja Nuoska oli itsekkin aivan samaa mieltä ;)
Mitä nyt kerran meni rotuarvaus hieman mönkään, kun yksi mies arveli iloisesti pennun olevan lapinkoira. Korjasin virheen ja tämän jälkeen kyllä tunnisti rodun 'onko ne niitä jotka paimentaa niitä lampaita?' ja heti perään 'sun täytyy ostaa sille lampaita, sille täytyy keksi tekemistä, osta sille lammas!' ...  Ehkä meille kuitenkin riittävät vähän matkan päässä olevat lampaat, joita voi katsella aidan takaa :)


ehti sitä välillä vähän väsyttääkkin

 
on se suuuuuuuri, ainakin omasta mielestään

Eilen tehtiin myös ensimmäinen jälki pikkumiehelle :) Oli se aika pihalla hommasta ja vähän ihmetteli että mikä ihmeen juttu tää nyt on. Kuitenkin minijälki saatiin loppuun ajettua, ja kaikki juustonpalat katosivat jäljeltä :D Vähän kuitenkin pitää seuraavissa helpottaa,  nyt oli vähän liian isot välit makupaloilla ja muurahaiset pistelivät ikävästi tassuihin ja suuhun. Mutta kyllä siitä hyvä tulee, hyvin jaksoi rauhassa mennä, vaikka aika usein piti näyttää että mikäs nyt olikaan taas homman nimi. Tänään tehdään vielä 2 uutta minijälkeä, katsoo sitten miten ne menevät :)


tästä lähdettiin..

päästiin eteenpäinkin..

ja vielä eteenpäin..

ja päästiin loppuun asti! kyllä muuten kelpasi ruoka ;)

vielä loppuun pitää laittaa ensimmäinen yhteiskuva: